Ompelen Kanadan lippua kiinni haalareihini. Parhaalle paikalle, tietenkin! Reissusta hankin kaikki mahdolliset liput ja laitan ne kiinni, muistoksi, siihen elämään, mihin ne kuuluu.

Tänään kävin salilla, pitkästä aikaa. Tuntu hyvälle. Vaikka sairastelusta en vielä ookaa toipunu kokonaan. Mutta puolen tunnin setti oli ihan kiva muistutus. Huomenna voi reidet olla vähän jumissa, mutta ainakin tietää tehneensä jotain. Viikko siinä sitte menikin taas. Veikkaan, että Mehukatista ei voi saada yliannostusta, jos voisi, niin oisin saanut sen ton flunssan aikana, koska kurkun takia litkin sitä litroittain...=)

Oikeasti mun pitäis lukea tenttiin. Mutta keskittymiseni riittää just lukemaan aiheen kerrallaan, eli siis noin 1-2 sivua...no, mutta jos edes voin sanoa, että oon lukenu, niin se on jo edistystä.

Tänään piti palauttaa yks kirjakin...en jaksa enää lähtä vouhkaamaan kirjastolle. Vien sen sitten huomenna, teen vaikka aamulenkin aikasin. Herään kuitenkin todennäkösesti kaheksalta, niinkun tänäänkin puoli yhdeksän, vaikka pääsin nukkumaan joskus yhden tienoilla.

Oon oikeesti onnellinen, että oon löytäny kirjottamisen taas. Se auttaa niin paljon, kun turhauttaa tai mitä ikinä. Ja sitte kun kattelen, koska kirjotan, se on just sillon, kun menee joku asia huonosti. Sitte kun kaikki on jokseenkin hyvin, en ehdi eikä oo tarvetta.

Juttelin tänään kaverini kanssa V-kuviosta. Se arvas heti, kenestä on kyse. Ehkä se näkee eri tavalla koko tilanteen, koska on tavallaan ulkopuolinen. En usko kuitenkaan, että ne jotka tietää taustoja ja on muutenki perillä asioista, näkee sitä yhtä selvästi. Ei voi.

Tein ruuaksi ihan mielettömän herkullista paellaa! Olin oikein ylpeä itestäni. Sitä teen uudelleenki. Sitä teen joskus vielä V:lle.