Miten voi tuntua tälle?? Tai siis kaikki on jotenki ristiriitasta. Silloin, kun juttu J:n kanssa alkoi, olin ihan intoa täynnä ja sydän sykkyrällä onnesta. Nyt ei tunnu missään. Tai tuntuu aivan samalle. Se kysyi, jäiskö se yöksi, onneksi tajusin olla sanomatta ihan sama, vaikka se olikin eka ajatus mikä tuli mieleen.

Tähän asti oon ollu kaikki tai ei mitään -ihminen. Eli suhteessa on oltava jotain, mikä saa sen tuntumaan erityiselle, että sitä on edes järkevää pitää yllä. Nyt kuitenkin kehitän J-kuviota, enkä oikeestaan oo vielä havainnut sitä juttua. Enkä edes osaa määritellä, onko "vika" siinä vai mussa.

Jotenki tuntuu siltä väliltä. Välillä tuntuu hyvälle, välillä ei tunnu millekään, ahistaakin, koska pelottaa, että satutan sitä jotenki.

Se kyseli, oliko mulla ollu ikävä. Mitä siihen voi sanoa, kun että oli, ja olihan mulla, ei sillä. Sitten se ihmetteli, etten ollu tuonu ketään paikallista miestä mukanani sieltä. Aloin miettimään, että tarkottaakohan nuo kyselyt, että se on mustasukkasta tyyppiä. Äääh...miksi mie vaan ajattelen "pahoja" asioita siitä...??

Huomenna joutuu heräämään ihan liian aikasin...velvollisuuksia...