Parin tunnin päikkäreitten luulis piristävän...niin, luulis. Huvittavinta oli se, että oisin ihan ongelmitta voinu jatkaa nukkumista vaikka kuinka kauan.
Mutta onhan sitä tänään toki saatava jotain aikaiseksikin. Suunnitelma olisi saatava valmiiksi. No, en jaksa olettaa sen olevan aivan niiiiin hirveän vaikeaa, koska aihe on tuttu ja katsoin mallia samanlaisista tutkimuksista. Eikä sen oikeesti tässä vaiheessa vielä niin viimosen päälle tavii olla. Toisaalta, olin aivan hirmusen innokkaana, kun sitä alettiin suunnitella, mutta ei kai se niin ylläri ole, että nyt ei nappaa.
Tänään sain kuin sainkin soitettua YTHS:lle. P:n painostuksella, koska itse oisin soittanut vasta "huomenna" (niin kun mulla on usein tapana kaikkien asioiden suhteen). Karua kuultavaa...korkeintaan kesällä ja todennäköisesti vasta syksyllä saa ajan. Jaahas...ja jos on akuuttia, niin sitten voi mennä terveydenhoitajalle juttelemaan. Niin no, enpä minä usko, että edes oisin soittanut sinne, jos ei oisi akuuttia....mutta saapi sitten nähdä. Syksy on vielä niin kaukana....=(
Tänään ilmottauduin kurssille, joka vielä tähän keväälle viitsittiin tunkea. V:tä näin ja kertoi, että oltiin samalla kurssilla. Jippii....Tänään ei voitu edes jutella. Tai siis mulla oli rajotteita. Liikaa ihmisiä, jotka todennäkösesti tietää jotain-entiedämitä. Mutta vaikka V onkin pitänyt aikalailla hiljaisuutta, erityisesti lauantaisen jälkeen, tuli se tänään sentään istumaan viereen, mitä suuresti epäilin. Vituttaa, kun sillekään en voi kertoa, miten huonosti voin, kun ei enää ehditä olla niin paljoa yhdessä, muutenhan voisin.
Ylipäätänsäkin P on ainoa, joka tietää asiasta. Ja sekin vaan siksi, että omien fiiliksiensä kautta näkee mun läpi. Kai, koska asia on mulle itelleki niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, kuvittelen, että muut ihmiset luulee, että olen jotenki epänormaali ja kilahtanut. No, eikä se asia niin muille edes kuulu, mutta tietysti tietyille ihmisille haluaisin kertoa, että he tietäisi, miksi olen vähän outo nyt. Lisäksi tietenkin kuvittelen, että käyttäydyn ihan normaalisti...mutta se on aika rajua beässäämistä! Ü Tänään olin V:llekin niin kummallinen, no mutta ei aina voi olla parhaimmillaan.
Hip hei, nyt hommiin...ellen sitten nukahda taas tähän...
Mutta onhan sitä tänään toki saatava jotain aikaiseksikin. Suunnitelma olisi saatava valmiiksi. No, en jaksa olettaa sen olevan aivan niiiiin hirveän vaikeaa, koska aihe on tuttu ja katsoin mallia samanlaisista tutkimuksista. Eikä sen oikeesti tässä vaiheessa vielä niin viimosen päälle tavii olla. Toisaalta, olin aivan hirmusen innokkaana, kun sitä alettiin suunnitella, mutta ei kai se niin ylläri ole, että nyt ei nappaa.
Tänään sain kuin sainkin soitettua YTHS:lle. P:n painostuksella, koska itse oisin soittanut vasta "huomenna" (niin kun mulla on usein tapana kaikkien asioiden suhteen). Karua kuultavaa...korkeintaan kesällä ja todennäköisesti vasta syksyllä saa ajan. Jaahas...ja jos on akuuttia, niin sitten voi mennä terveydenhoitajalle juttelemaan. Niin no, enpä minä usko, että edes oisin soittanut sinne, jos ei oisi akuuttia....mutta saapi sitten nähdä. Syksy on vielä niin kaukana....=(
Tänään ilmottauduin kurssille, joka vielä tähän keväälle viitsittiin tunkea. V:tä näin ja kertoi, että oltiin samalla kurssilla. Jippii....Tänään ei voitu edes jutella. Tai siis mulla oli rajotteita. Liikaa ihmisiä, jotka todennäkösesti tietää jotain-entiedämitä. Mutta vaikka V onkin pitänyt aikalailla hiljaisuutta, erityisesti lauantaisen jälkeen, tuli se tänään sentään istumaan viereen, mitä suuresti epäilin. Vituttaa, kun sillekään en voi kertoa, miten huonosti voin, kun ei enää ehditä olla niin paljoa yhdessä, muutenhan voisin.
Ylipäätänsäkin P on ainoa, joka tietää asiasta. Ja sekin vaan siksi, että omien fiiliksiensä kautta näkee mun läpi. Kai, koska asia on mulle itelleki niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, kuvittelen, että muut ihmiset luulee, että olen jotenki epänormaali ja kilahtanut. No, eikä se asia niin muille edes kuulu, mutta tietysti tietyille ihmisille haluaisin kertoa, että he tietäisi, miksi olen vähän outo nyt. Lisäksi tietenkin kuvittelen, että käyttäydyn ihan normaalisti...mutta se on aika rajua beässäämistä! Ü Tänään olin V:llekin niin kummallinen, no mutta ei aina voi olla parhaimmillaan.
Hip hei, nyt hommiin...ellen sitten nukahda taas tähän...
Kommentit