Oli paha aamu. Ensinnäkään en oisi millään jakasnut herätä ajoissa. Ja sitten toisekseen taas oli sanottava heihei:t kahdelle rakkaalle ihmiselle. Vihaan näitä päiviä.

Nyt oisi oltava nukahtamatta ja alotettava viimeinen tiukka rutistus tuon yhden pääsykoekirjan kanssa. Olen ylpeä(hkö) itestäni, kun eilisen aikana sain luettua enemmän kuin viimesen vuoden aikana ikinä yhden päivän aikana! Vielä ois muutama kymmenen sivua jäljellä ja sitten muistiinpanojen väsäystä ja voin palauttaa sen kirjan (joka ois pitäny viedä jo kolmisen päivää sitten...).

Keitin kahvia italialaisella kahvinkeittimellä, tai mikä ihme härveli se onkaan. Vielä pitäisi jostain täältä löytää oikeeta italialaista kahvia niin ois täydellistä. Suomalaisista poroista ei tuu lähellekään yhtä hyvää. Melkein. Mutta tulee varmasti aina BS mieleen nyt kun sillä keittelen, ja hyvä niin! Sulonen ihminen.

Nyt takasin lukemisen pariin.