Heräsin yöllä. Puhelin soi. En vastannut. Ei huvittanu kuunnella, mitä asiaa ois ollu. En haluu kuunnella.

Anteeksi, kun oon niin negatiivinen. Mutta oon minä virheistäni oppinu, joskus silti. Ja jos oon jo sata kertaa kattonu, kuinka ensin annat mun kuvitella vaikka mitä, ja sitten vähän ajan päästä saan keräillä itteeni kasaan, niin kyllä minä nyt oon jo oppinu.

Ehkä oot satuttanu mua enemmän kun kaikki muut yhteensä. En enää jaksa antaa sun johtaa tilastoja. Kohta siihen varmaan tulee joku toinen.