Morkkis jatkuu edelleen...varsinkaan kun tenttiin lukemisesta ei tuu yhtään mitään. Vaikka juttelinkin V:n kanssa ja se sano, että antaa mulle anteeksi, niin silti. Näin pahaa ei kyllä oo ollu vielä aikasemmin. Tunnen oikein, kun ajattelen asiaa, että miten käy kuvottamaan...

Soitin sille ja pyysin anteeksi. Oli se ehkä aavistuksen vihanen, ja anto mun kuulla asiasta. Mutta toisaalta, vetoan aina hiljaa mielessäni siihen, että mitään tämmöstä ei oisi tapahtunu, jos se ois selvittäny asiat mun kanssa. Ja aion sen sille sanoakin vielä joskus. Tässä on ihan liian selvittämättömiä asioita.

Tosin alan jo itekin huomata, että tapa, millä se mua kohtelee, ei ole kaikista näteintä. Tai siis sille näyttää olevan aika samantekevää, mille musta tuntuu. Se on sitten taas ihan kokonaan ristiriidassa sen kanssa, että sitte taas kun ollaan yhdessä, se kohtelee mua ku prinsessaa.

Ei ollu puhetta, että nähtäis. Ajattelin kyllä soittaa ja kysyä, lähdettäiskö kävelylle. Ois hyvä, jos nyt vois olla sen kanssa, niin sitte saatais vähän tätä tilannetta normalisoitua.