Ei nappaa lukeminen, ei tosin haittaakaan, saan ainakin jonkun verukkeen olla lähtemättä tänään baariin. Tosin se ei tunnu olevan kenellekään tarpeeksi hyvä syy, sen sijaan ne yrittävät sinnikäästi vapauttaa minut opiskelun tiukasta otteesta, aivan kuin se oisi niiden elämäntehtävä...Ei aina vaan voi/jaksa/huvita.

Olen tässä viime päivinä miettinyt omaa kaksinaismoralisuuttani. Onko se huolestuttavaa? J on minua 6 vuotta vanhempi, enää se ei tunnu miltään, mutta alussa se vaivasi jonkun verran. Ei muuten, mutta vaan se ajatus niistä numeroista... Kämppikseni lämmittelee juttua täällä tapaamaansa poikaan/mieheen, joka on 7 vuotta häntä vanhempi. Kämppis on reilu kaksi vuotta mua nuorempi, vielä "teini-ikäinen" (mikä on täällä normaali tapa ilmaista alle 20v ikiä, mutta kuulostaa suomeksi jotenkin oudolle). Niin, miksi minusta sitten nyt tuntuu, että noiden kahden välillä ikäero on aivan valtava, ja vähän kyseenalainenkin?? Olenko kusipää ihminen, joka hyväksyy kaiken itseltään, muttei mitään muilta? Siinäpä sitä on taas mietittävää ja pohdittavaa...


CD: 75
4/3/2006 6:17pm