Päivittäin käytän hissiä vähintään
noin kolme kertaa, portaita pitkin ylöspääseminen on tehty vähän liian
vaikeaksi täällä, mutta siitä avautumista joskus toisella kertaa. Niin,
olen siis ollut täällä nyt kaksi kuukautta, eli hississä on tullut
oltua muutamaan otteeseen. Tänään oli ensimmäinen kerta, kun joku
rohkeni aloittaa keskustelun. Täkäläiset on toisinaan hyvinkin
sisäänpäin lämpeneviä, mutta ovat ihan mahtavia enimmäkseen sitten kun
heihin tutustuu jotain kautta.
Kyseinen henkilö aloitti keskustelun toteamalla, että ai olet sitten Suomesta. Osasin heti yhdistää sen liittyvän jotenkin päälläni olleeseen Suomi-huppariin, vaikka olin tulossa kolmen tunnin luennolta. Myönsin faktan todeksi, mutta varmaan melkoisen hämmästynyt ilme kasvoilla. Koska minulla meni vähän aikaa kasatessa konseptia kokoon, kertoi hissihenkilö olleensa itse vuoden Suomessa, vaihdossa, selvisi sitten utelujen jälkeen. Hissihenkilö kysyi, mistä päin olen ja kertoi hänellä olevan kavereita Mun Kaupungissa. Itse hän oli ollut Uusikaarlepyyssä. Siinä vaiheessa minun piti jo poistua, vaikka kaiken tämän tiedon saamiseksi hengailinkin jonkun aikaa hissin oviaukossa.
Tuli jotenkin hassu olo. Tähän asti olen pitänyt kaikkia vähäänkään suomalaisuuteen viittaavia vaatteita olettaen, että kenelläkään ei ole mitään hajua, missä mennään. Ja sitten yhtäkkiä joku käykin ymmärtämään niitä ja tietää minusta vähän enemmän. Olen siinä mielessä helpossa/vaikeassa asemassa, että monesti minut luokitellaan kanadalaiseksi. En eroa ulkonäöltä paikallisista, puhun samanlaisella aksentilla kiitos D:n ja S:n, ymmärrän suurimman osan, mitä minulle sanotaan...
Välillä kanadalaiset tuntuu olevan jokseenkin rajoittuneita kohtaamaan uusia kansallisuuksia, voi tietysti olla, että se johtuu vaan tästä paikasta. Hyvä esimerkki mielestäni on yksi luennoitsijoistani, joka on alunperin Skotlannista ja puhuu erittäin vahvalla aksentilla. Ensimmäisellä luennolla jotkut naureskelivat sille, ja luultavasti vielä myöhemmilläkin. Kuitenkin täällä ollaan sen verran Pohjois-Amerikka -keskeisiä, että muut kulttuurit on jotenkin huvittavia ja kummallisia. Samaan kategoriaan voisi myös luokitella kaikkien Etelä-Amerikan maiden yhteensulauttamista Etelä-Amerikka -nimiseksi maaksi/käsitteeksi. Kukaan ei varmaankaan sanoisi Lontoosta puhuttaessa: "As in Barcelona in Europe", mutta olen kyllä kuullut muutamia vastaavanlaisia: "As in Rio in South-America".
Tämä ehkä riittää analyyttisesta pohdiskelusta...
CD: 71
8/3/2006 10.12pm
Kyseinen henkilö aloitti keskustelun toteamalla, että ai olet sitten Suomesta. Osasin heti yhdistää sen liittyvän jotenkin päälläni olleeseen Suomi-huppariin, vaikka olin tulossa kolmen tunnin luennolta. Myönsin faktan todeksi, mutta varmaan melkoisen hämmästynyt ilme kasvoilla. Koska minulla meni vähän aikaa kasatessa konseptia kokoon, kertoi hissihenkilö olleensa itse vuoden Suomessa, vaihdossa, selvisi sitten utelujen jälkeen. Hissihenkilö kysyi, mistä päin olen ja kertoi hänellä olevan kavereita Mun Kaupungissa. Itse hän oli ollut Uusikaarlepyyssä. Siinä vaiheessa minun piti jo poistua, vaikka kaiken tämän tiedon saamiseksi hengailinkin jonkun aikaa hissin oviaukossa.
Tuli jotenkin hassu olo. Tähän asti olen pitänyt kaikkia vähäänkään suomalaisuuteen viittaavia vaatteita olettaen, että kenelläkään ei ole mitään hajua, missä mennään. Ja sitten yhtäkkiä joku käykin ymmärtämään niitä ja tietää minusta vähän enemmän. Olen siinä mielessä helpossa/vaikeassa asemassa, että monesti minut luokitellaan kanadalaiseksi. En eroa ulkonäöltä paikallisista, puhun samanlaisella aksentilla kiitos D:n ja S:n, ymmärrän suurimman osan, mitä minulle sanotaan...
Välillä kanadalaiset tuntuu olevan jokseenkin rajoittuneita kohtaamaan uusia kansallisuuksia, voi tietysti olla, että se johtuu vaan tästä paikasta. Hyvä esimerkki mielestäni on yksi luennoitsijoistani, joka on alunperin Skotlannista ja puhuu erittäin vahvalla aksentilla. Ensimmäisellä luennolla jotkut naureskelivat sille, ja luultavasti vielä myöhemmilläkin. Kuitenkin täällä ollaan sen verran Pohjois-Amerikka -keskeisiä, että muut kulttuurit on jotenkin huvittavia ja kummallisia. Samaan kategoriaan voisi myös luokitella kaikkien Etelä-Amerikan maiden yhteensulauttamista Etelä-Amerikka -nimiseksi maaksi/käsitteeksi. Kukaan ei varmaankaan sanoisi Lontoosta puhuttaessa: "As in Barcelona in Europe", mutta olen kyllä kuullut muutamia vastaavanlaisia: "As in Rio in South-America".
Tämä ehkä riittää analyyttisesta pohdiskelusta...
CD: 71
8/3/2006 10.12pm
Kommentit